HS - Tiede & Luonto 20.5.2008

Absintismi johtui vain viinasta

Vihertävä alkoholijuoma absintti oli 1800-luvun lopulla huumejuoman maineessa Euroopan taidepiireissä. Absinttia käyttivät esimerkiksi van Gogh, Toulouse-Lautrec ja Picasso.

Juoma lisäsi mukamas luovaa tilaa. Kirjailijat uskoivat, että absintti laajensi tietoisuutta. Aine sai huumaavia nimiä, kuten vihreä muusa tai vihreä keiju.

Juoman yrteistä kemikaali tujonin väitettiin tuottavan psykedeliaa. Tujonia on salviassa ja koiruohossa sekä tuijapuissa, joista se sai nimensä.

Taitelijan luomistila näytti olevan enemmän juoppoutta, jopa juoppohulluutta. Näin todistelee tuore kemiallinen tutkimus absintista.

Kemistit avasivat aikansa korkkaamattomia absinttipulloja 13 kappaletta ja tutkivat niiden sisällön.

Tujonin pitoisuudet olivat liian pieniä, että ne voisivat vaikuttaa elimistöön.

Veteenkin sekoitettuna absintti saattoi olla yli 70-prosenttista alkoholia. "Absinttisuus" aiheutti siksi myös väkivaltaa ja sairauksia.

Viininvalmistajat liittoutuivat raittiusliikkeen kanssa ja saivat kiellettyä väkivahvan viinan.

Saksalainen kemisti Dirk Lachenmeier ryhmineen väittääkin, että absintin koostumusta ei tunnettu tarkasti ennen kuin se kiellettiin Ranskassa 1915.

Absinttia sai taas tuottaa ja myydä vuodesta 1988 EU:n alueella. Lachenmeierin tulokset julkaisi Agricultural and Food Chemistry, kertoo EurekAlertin verkkotiedote.

HS