HS - Kulttuuri 15.4.2006

Madridilaismuseo ja Baskimaa riitelevät Picasson Guernicasta

JOHANNA KIPPO

BARCELONA. Madridin nykytaiteen museo Reina Sofia ja Baskimaan päättäjät ovat ajautuneet riitaan Pablo Picasson Guernicasta.

Baskimaan kansallismieliset poliitikot haluavat sodan kauhuja ja baskinationalismille historiallisesti tärkeän Guernican kaupungin pommituksia kuvaavan maalauksen ensi vuonna näytteille Bilbaon Guggenheim-museoon.

Pommituksista tulee silloin kuluneeksi 70 vuotta.

Reina Sofia vastustaa lainaa teoksen huonon kunnon vuoksi. Vuonna 1937 valmistunut Guernica on museon kokoelmien kiistaton helmi, eikä siitä haluttaisi eroon hetkeksikään.

Guggenheimissa taas uskotaan, että nykytekniikalla teoksen siirrossa ei pitäisi olla riskejä.

Madridin vastahakoisuudella arvellaan olevan yksinomaan poliittiset syyt.

Teoksen surkea kunto käy ilmi asiantuntijaraporteista ja johtuu sen ensimmäisten vuosikymmenten matkustelusta. Espanjan sisällissodan loppuvaiheesta alkaen Guernicaa kierrätettiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja käytettiin apuna varainkeruussa Espanjan tasavaltalaisille.

Tuolloin suojauskeinot olivat kaukana nykyisistä ja kangasta rullailtiin kerta toisensa jälkeen.

Lopulta se rauhoitettiin kymmeniksi vuosiksi New Yorkin nykytaiteen museoon MoMA:an.

"Kangas on irrotettu 40 kertaa kehyksistään. Ongelma on sen jäykkyys, jonka aiheutti MoMA:n restauroinnissa käyttämä vaha", hollantilainen historioitsija ja Guernica-tutkija Gijs van Hensberger sanoi El País -lehdessä.

Teoksen pinta on halkeillut pysty- ja vaakasuunnassa. Vahauksesta seurasi, että maalauspinta on paikoin irti kankaasta ja ikään kuin leijuu vahan varassa, kuvaa espanjalainen ABC-lehti.

Picasso tunsi vauriot ja luonnehti maalauksen "haavoittuneen". Jo 1950-luvulla hän vaati, ettei sitä liikuteltaisi MoMA:sta muuta kuin Espanjaan, jos diktatuuri jonain päivänä kaatuisi.

Baskit ovat toivoneet Guernicaa näytteille Baskimaahan jo pitkään. Sitä odotettiin turhaan massiivisen Guggenheimin avajaisiin 1997.

Tuolloin taidepiireissä paheksuttiin laajalti, että baskipoliitikot eivät hyväksyneet Madridin teknisiä suosituksia vaan ne leimattiin baskien sorroksi.

Teosta on haviteltu 1990-luvulla myös Japaniin Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten muistotapahtumiin sekä Pariisiin Pompidou-keskuksen suureen Picasso-näyttelyyn. Madridista lainapyynnöt on aina torjuttu.